Työnvaihdos muutti Hanne-Mari Miskalan arkea enemmän kuin hän aavisti. Firstbeat Life -mittaus havainnollisti, miten uuden työn tuomat muutokset vaikuttivat kokonaiskuormitukseen. Samalla se vahvisti, että palautuminen rakentuu pienistä, toistuvista arjen valinnoista.
Hanne-Mari Miskalan kalenterissa riittää liikkuvia osia. Hän työskentelee henkilöstöhallinnon parissa teollisuuden alalla ja on kahden koululaisen äiti, joten työpäivien päälle aikaa vievät lasten kuljetukset harrastuksiin ja muut perhearjen järjestelyt. Vapaa-ajallaan Hanne-Mari harrastaa aktiivisesti painonnostoa ja CrossFitiä. Liikunnan vastapainona toimii musiikki, joka on tärkeä henkireikä ja keino palautua.
Monipuolinen arki voi Hanne-Marin mukaan olla myös hallittua, kun omat arvot ja hyvinvoinnin tukijalat ovat selvillä. Se vaatii kuitenkin tietoista pysähtymistä.
– Olen vuosien varrella oppinut tunnistamaan, minkälaiset asiat ovat omien arvojen ja hyvinvointini kannalta tärkeitä. Näille on järjestettävä tilaa. Tämä tarkoittaa usein myös kiinnostavien ja mukavien asioiden karsimista, jotta kokonaisuus pysyy kestävänä.
Työnvaihdos muutti arkea huomaamatta
Hanne-Mari on hyödyntänyt Firstbeat-mittauksia vuosien varrella useaan otteeseen. Tällä kertaa mittaus osui uuteen elämäntilanteeseen työpaikanvaihdoksen keskelle. Uusi työ ei tuntunut arjessa merkittävältä muutokselta, mutta data teki näkyväksi asioita, jotka olisivat muuten jääneet vähemmälle huomiolle.
Aiemmin lyhyt työmatka taittui pyöräillen. Uudessa työssä matkaa kertyy montakymmentä kilometria ja auto on välttämätön. Samalla arjesta jäivät pois myös entisessä työssä tavaksi muodostuneet kävelypalaverit.
– Kun nämä jäivät pois, arjesta katosi huomaamatta useita tunteja perusliikuntaa. Se näkyi mittauksissa niin, etteivät liikuntapisteet täyttyneet samalla tavalla, vaikka kävin edelleen ahkerasti salilla. Muutaman kuukauden jälkeen tulos näkyi myös kuntotasotestissä, mikä viimeistään sai havahtumaan muutokseen.
Mittaus toi esiin myös myönteisen havainnon: uuden työn mukanaan tuoma perehtyminen ja uuden oppiminen eivät lisänneet Hanne-Marin fysiologista stressiä mittausjakson aikana. Selvin vaikutus näkyi unen kestossa. Pidempi työmatka aikaisti aamuja, mutta nukkumaanmenoajan aikaistaminen ei tapahtunut hetkessä.
Kokemus muistutti, että pienetkin muutokset voivat pitkään jatkuessaan vaikuttaa hyvinvointiin ja on tärkeää tiedostaa vaikutukset ajoissa. Hanne-Marin seuraava käytännön askel on löytää arkiliikunnalle uusi paikka ja rakentaa liikettä päivään muulla tavoin.
Rajat ja rutiinit tukevat palautumista
Yksi Hanne-Marin tärkeimmistä hyvinvointioivalluksista vuosien varrella on ollut iltatöiden vähentäminen. Koska hän nauttii työstään ja uppoutuu siihen helposti, oli pitkään luontevaa avata tietokone uudelleen lasten mentyä nukkumaan. Kyse ei ollut niinkään työpaikan luomasta paineesta, vaan vähitellen muodostuneesta tavasta.
Ajan myötä sekä omat tuntemukset että mittaukset osoittivat, ettei tapa tukenut kokonaisuutta. Energia ja leikkisyys vähenivät ja perheeltä tuli palautetta. Muutos vaati enemmän aikaa kuin Hanne-Mari oli odottanut.
– Ajattelin, että iltatöiden vähentäminen veisi muutaman kuukauden, mutta uuteen tapaan totuttelu veikin puolitoista vuotta. Ei riittänyt, että rytmitti päivät uudelleen, vaan piti tunnustaa itselleen, että tunne venymisestä oli myös ollut palkitsevaa.
Omien harjoitusten merkitseminen kalenteriin auttoi rajaamaan työtä. Kun treeni oli kiinteä osa iltaa, työn jatkaminen ei ollut enää automaatio. Mittauksessa muutos näkyi matalamman kuormituksen hetkinä päivän aikana ja rauhallisempina iltoina ennen nukkumaanmenoa.
Uni on Hanne-Marille tärkeä voimavara. Mittauksissa palautuminen käynnistyy yleensä pian nukahtamisen jälkeen, mutta riittävän pitkä yöuni vaatii tietoisia valintoja. Iltavirkulle rauhoittuminen ei tule aina itsestään, vaan vaatii tietoista kierrosten laskemista: puhelin jää makuuhuoneen ulkopuolelle ja ennen unta Hanne-Mari lukee edes hetken.
– Hyvä uni ei ole sattumaa. Palautumiseni rakentuu toimivista iltarutiineista ja riittävästä unen määrästä. Kun unta on tarpeeksi, se on hyvää.

Myös palauttavalta tuntuva hetki voi kuormittaa kehoa
Mittaus toi esiin myös yllättävän havainnon. Hanne-Mari nauttii saunomisesta, ja erityisesti mökillä pitkät saunahetket järvimaisemaa katsellen ovat hänelle tärkeä tapa rauhoittua ja palautua henkisesti.
Pitkät saunahetket näkyivät mittauksessa kuitenkin korkeampana sykkeenä ja heikompana palautumisena seuraavana yönä. Havainto ei tarkoittanut saunomisesta luopumista, mutta se sai Hanne-Marin pohtimaan saunomisen kestoa ja ajoitusta.
– Havainto tuntui ristiriitaiselta, koska sauna on minulle henkisesti todella tärkeä ja tuntuu palauttavan mieltä.
Oma hyvinvointimatka tuntuu merkityksellisemmältä, kun sen saa jakaa
Hanne-Marilla oli jo aiempaa kokemusta CrossFitistä ja painonnostosta, kun hän liittyi Lift & Lead ‑ryhmään. Lapsiperhearjen keskellä ryhmä toi liikkumiseen kaivattua rakennetta, jatkuvuutta ja mahdollisuuden kehittyä. Ensimmäinen tavoite oli yksinkertainen mutta tärkeä: löytää liikunnan ilo vuosien jälkeen uudelleen.
Yhteisö on auttanut myös loukkaantumisten ja motivaatiokuoppien aikana. Pienetkin edistysaskeleet, kuten ensimmäinen leuanveto tai uusi painoennätys, tuntuvat merkityksellisemmiltä, kun ne voi jakaa muiden kanssa ilman vertailua.
– Meissä on yhdessä enemmän voimaa. Pitkäkestoinen onnistuminen tulee siitä, että matkaa saa jakaa jonkun kanssa.
Hanne-Marin tavoitteet liittyvät ennen kaikkea toimintakykyyn ja tekemisen iloon. Hän haluaa jaksaa työssä, perhe-elämässä ja itselleen merkityksellisissä asioissa. Myös musiikin tekeminen, laulaminen ja esiintyminen vaativat fyysistä kapasiteettia. Liikunta auttaa varmistamaan, ettei kunto petä tärkeissä tilanteissa.
Data opettaa kuuntelemaan kehoa
Hanne-Mari ei näe Firstbeat Life -mittausta pelkkänä tuloksena tai raporttina, vaan oppimisen välineenä. Data auttaa yhdistämään omat tuntemukset kehon fysiologisiin reaktioihin ja tunnistamaan, mitkä arjen tavat todella tukevat palautumista.
– Mittauksen avulla tulee havainnoitua omia fiiliksiä. Ensin kuuntelen omaa tuntemustani ja sitten katson, mitä data näyttää. Pitkän aikavälin tavoite ei ole olla riippuvainen datasta, vaan oppia tunnistamaan omia kehon merkkejä paremmin.
Hanne-Marin tärkein vinkki muille on tunnistaa omat hyvinvoinnin tukijalat ja uskaltaa priorisoida niitä. Palauttava hetki voi olla oma harjoitus, kahvihetki, kävely ystävän kanssa tai jokin muu itselle merkityksellinen asia. Olennaista on, ettei hyvinvointi jää sen varaan, sattuuko muulta arjelta jäämään aikaa.
Tärkein oivallus: hyvinvoinnin tukijalat on tunnistettava ja niille on tehtävä tilaa – myös silloin, kun arki muuttuu.

Firstbeat Life kertoo, ovatko stressi ja palautuminen tasapainossa.
Ammattilaistason fysiologinen mittaus ja yksilöllinen ohjaus terveytesi tukena.
Lisää artikkeleita
Hyväkuntoinenkin voi olla ylikuormittunut
Hyvä fyysinen kunto on merkittävä voimavara. Hyväkuntoinen palautuu paremmin, sietää stressiä enemmän ja jaksaa pidempään. Hyväkään kunto ei kuitenkaan suojaa ylikuormitukselta, jos kokonaiskuormitus kasvaa liian suureksi. Firstbeat-mittauksissa näkeekin toisinaan tilanteita,…
LIFT & LEAD – Yrittäjänaiset haastavat itseään työssä ja kuntosalilla
Lift & Lead on noin nelikymppisten ystävysten vuonna 2020 perustama yhteisö, joka tukee toisiaan niin urheilussa ja hyvinvoinnissa kuin elämässä ylipäänsä. Yhteisön jäsenet jakavat aktiivisen arjen, jossa yhdistyvät vaativat asiantuntijatyöt,…
Kuormitus näkyy kehossa ennen kuin se näkyy työkyvyssä
Miten tunnistaa kuormitusriskit ennen sairauspoissaoloja ja työuupumusta? Monessa organisaatiossa kuormituksesta puhutaan vasta silloin, kun se näkyy sairaspoissaoloina, työuupumuksena tai heikentyneenä työtehona. Todellisuudessa kuormitus on kertynyt usein jo viikkojen tai kuukausien…

