Hyvinvointimittari on kannustaja, ei lannistaja

Niina KarstunenHyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Kuluttajatuotteet Liikunta

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tiina Nylander kritisoi Helsingin Sanomissa liikuntaa mittaavia älylaitteita. Nylanderin mielestä ihmiset saattavat säikähtää tuloksia ja kokea laitteet monimutkaisiksi, mikä nostaisi kynnystä aloittaa liikunta.

Oma kokemukseni on hyvin päinvastainen. Tapaan työssäni jatkuvasti ihmisiä, jotka juuri mittaamisen ansiosta ja tulokset nähtyään heräävät huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja motivoituvat liikkumaan.

Mittaamisesta on toki hyötyä tavoitteellisesti urheileville, kuten Nylander sanoi, mutta vähemmän liikkuneille niiden merkitys voi olla jopa suurempi. Aloittelijoille älylaitteet toimivat hyvänä apurina oman kehon kuunteluun. Moni aloittaa liikunnan harrastamisen aivan liian lujaa: juostaan heti hiki hatussa, vaikka reipas kävely olisi parempi, peruskestävyyttä kohottava vaihtoehto.

Älylaite kertoo kokonaiskuormituksesta

Älylaitteiden avulla kuntoilija voi seurata oman kehonsa toimintoja ja oppia liikkumaan kunnolleen ja terveydelleen sopivalla tavalla. Eivätkä useat älylaitteet kerro vain liikunnasta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Sydämen sykevälivaihteluun perustuvilla laitteilla voidaan mitata myös kehon stressitasoja ja unen laatua. Laite kertoo siis myös, kun on syytä ottaa rauhallisemmin ja levätä. Yksittäisiä liikuntasuorituksia, juostuja kilometrejä tai poltettuja kaloreita tärkeämpää on nimittäin arjen kokonaiskuormitus. Jos töissä on stressiä tai vauva valvottaa, ei kannata piinata kehoa rankalla spinningtunnilla, vaan keskittyä kehon palautteluun kevyemmällä liikunnalla ja lepohetkillä.

Nylander nosti kirjoituksessaan esiin tuoreet tutkimukset siitä, miten pienetkin liikuntapätkät edistävät terveyttä. Juuri nämä lyhyet aktiivisuushetket konkretisoituvatkin hyvin laitteiden avulla. Moni ei tule ajatelleeksi, miten iso merkitys on portaiden nousulla tai työmatkan kävelyllä ennen kuin näkee askelmäärän tai kunnon kohoamisen omista mittaustuloksistaan.

Mittaamisen ydin ei ole omien tulosten vertaamisessa muihin, vaan omien tulosten vertaamisessa omiin aiempiin tuloksiin. Mihin suuntaan kunto kehittyy? Onko tehdyillä muutoksilla vaikutusta terveyteen? Tärkeää on myös tulosten muotoilu, jonka tulee olla ymmärrettävää ja kannustavaa.

Palaute puhuu puolestaan

Toki, jos mittaaminen aiheuttaa ahdistusta tai riippuvuutta, ollaan väärällä polulla – kuten vaikka syömisenkin suhteen. Laajan, yli 1 000 asiakaspalautetta kattavan otoksemme perusteella tämä ei kuitenkaan ole suuri ongelma: 82 % Hyvinvointianalyysin tehneistä onnistui parantamaan stressinhallintaansa, unenlaatuaan ja liikkumistaan ja peräti 88 % koki voivansa paremmin.

HVA-palaute

Kannustankin ajattelemaan älylaitetta välineenä oman kehon luotettavaan kuunteluun. Laadukkaat älylaitteet myös oppivat jatkuvasti käyttäjästään: tarkentavat sykerajoja ja osaavat ehdottaa juuri käyttäjälle sopivaa treeniä aiemman harjoitushistorian ja kuntotason perusteella. Älylaite on siis omanlaisenaan personal trainer ja treenikaveri, joka ohjaa oikealle polulle ja kannustaa huolehtimaan itsestään. Loppujen lopuksi mittaaminenkin palautuu siihen kaikista tärkeimpään eli henkilökohtaiseen hyvinvointiin.

Piditkö lukemastasi? Tilaa uutiskirjeemme.

Niina Karstunen Hyvinvointiasiantuntija, Firstbeat

Lisää artikkeleita

Blogi #Liikunta

Miksi liikkuisin, jos mua ei huvita?

Anna itsellesi tilaisuus liikuttaa kehoasi, olla terveempi ja tuntea nautintoa, sillä liikunta on siihen kaikkeen terveellisin ja tehokkain lääke. Usein se mikä on meille syystä tai toisesta hankalaa, voi lopulta palkita meidät kaikkein parhaiten, ylitettyämme itsemme.